Tasokkaan kevään lopussa järjestämä palautekyselyn vastaukset ovat nyt luettu läpi, käsitelty ja esitelty opettajille 9.6. Yhteystietonsa jättäneiden joukosta on myös arvottu viisi onnekasta leffalippujen voittajaa! Heille ilmoitetaan voitosta yksityisesti.

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 46 opiskelijaa. Tasokkaan luottamusopiskelijoiden Hinni Passin ja Tuulia Lehtisen voimin vastaukset luettiin huolellisesti ja käsiteltiin järjestämällä ne teemoittain – tällä tavoin selkeni erilaisten esiin nostettujen asioiden yleisyys, ja toisaalta se mitä kaikkea on koettu tärkeäksi palautteeseen kirjoittaa. Opiskeluun liittyvistä vastauksista koostettiin erillinen yhteenveto ja kirjoitettiin raportti. Opettajat kutsuivat Tasokkaan edustajia esittelemään heille kyselyn tuloksia, ja paikalla olivat Hinni Passi, Tuulia Lehtinen ja Tasokkaan puheenjohtaja Mirva Flinkman. Tilaisuus antoi mahdollisuuden syventää ja avata annettua palautetta, esittää tarkemmin joitain raportissa vain lyhyesti mainittuja asioita sekä vastata opettajien kysymyksiin palautteesta. Toimitimme raportin myös sähköisesti Meeri Rusille. Kyseinen opettajille annettu raportti on luettavissa tämän tekstin lopussa. Tämän lisäksi lähetimme Meeri Rusille myös toisen asiakirjan, joka sisälsi palauttetta koulun sisäilmasta, yksilökohtaisempaa palautetta opettajien toiminnasta (niin risuja kuin ruusuja) sekä toiveita ja kehitysehdotuksia.

Opettajat ottivat sekä meidät että palautteen hyvin vastaan ja toivottivat meidät seuraavana vuonna yhtä lailla tervetulleeksi. Palautteen kautta tuli esiin heille jo ennestään tuttuja asioita ja ongelmia, mutta myös uusia näkökulmia sekä kehitysehdotuksia. Suurimpina teemoina esiin nousivat huoli vähäisestä lähiopetuksen määrästä ja sen tehokkaasta käytöstä, toive tarkempiin ohjeistuksiin koskien kurssien sisältöä, tehtävänantoja, tenttejä yms. sekä toive parempaan ja selkeämpään työnjakoon sekä yhtenäiseen linjaukseen kursseissa, joissa on useampi opettaja. Myös ryhmätöiden ajankäyttö ja suunnittelu saivat paljon kommentteja. Monet muutkin asiat saivat palautetta, palautteen kirjosta voit tarkemmin lukea edellä mainitusta raportista.

Tasokas sai myös itse runsaasti palautetta toiminnastaan. Kiitos siitä! Kaikki palautteet otetaan tosissaan ja laitetaan mietintämyssyn alle. Risuina esiin nousivat Tasokkaan tuntemattomuus ja sen järjestämän yhteisen toiminnan vähäisyys. Toiveita tuli myös Tasokkaan järjestämästä alkoholittomasta toiminnasta. Ensi lukuvuonna aiomme tsempata näissä asioissa! Tukiviittomakurssi sai paljon kiitosta ja jatkotoiveita. Voimmekin tässä paljastaa, että pyrimme ensi lukuvuoden aikana järjestämään jälleen peruskurssin, mutta myös jatkokurssin peruskurssin käyneille!

Vaikka Tasokkaan hallituksen jäsenten ajatukset ovat jo hieman ensi syksyn ja lukuvuoden suunnitelmissa, nauttii hallituskin kesästä tässä välissä. Ihanaa kesän jatkoa kaikille!

Opettajille annettu raportti:Sosionomiopiskelijoille osoitetun, Ruiskadulla opiskelemiseen liittyvän Webropol –kyselyn vastausten koonti opettajia varten Tasokkaan hallitus lähetti Ruiskadun sosionomiopiskelijoille Webropol-kyselyn, jossa oli useita avoimia kysymyksiä sekä muutama numeroin mielipidettä mittaava kysymys. Kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakko vastata, mutta vastauksia tuli kiitettävä määrä (keskimäärin reilut kolmekymmentä vastausta/avoin kysymys sekä 46 vastausta numeroin arvioitavaan kohtaan). Kysyimme muun muassa seuraavasti: * palautetta risuja ja ruusuja -tyyppisesti koskien mitä tahansa opintoihin liittyviä asioita, kiitoksenaiheita, parannusehdotuksia, muuta palautetta, koskien esimerkiksi opettajia, opetusta, oppimateriaaleja, kurssien järjestämistä ja/tai toteutusta * mikä opetuksessa toimii, mikä ei toimi; esimerkiksi pbl-työskentely, ryhmätyöt, luennot, luentopäiväkirjat, muu? * jos kurssilla on useampia opettajia, miten hyvin heidän välisensä työnjako toteutuu? Kerrataanko esimerkiksi joitain asioita tarpeettomasti, jääkö jokin alue käymättä, tai toimiiko yhteistyö? Seuraavat kohdat olivat arvioitavissa numeroin sekä lisäksi avoimena kysymyksenä: Miten hyvin luennot ovat vastanneet kurssien tavoitteita? Miten hyvin luennot ovat vastanneet SoleOpsissa kuvattua kurssisuunnitelmaa? Tukeeko SoleOpsissa lueteltu oppimateriaali kurssin tavoitteita ja käsiteltyjä aiheita? Oletko saanut tarpeeksi tukea oman HOPSisi rakentamiseen? Saimme paljon erilaisia kehitysehdotuksia, toiveita ja kiitoksia. Yleisesti toivotaan lisää ”elämää” koululle, tapahtumia, hyvinvointipäiviä sekä tilaisuuksia tutustua muihin sote-alan opiskelijoihin vaikkapa yhteisten projektien muodossa. Myös seuraavia toiveita esitettiin: hierontamahdollisuus koulun tiloissa pientä maksua vastaan, hierojina fysioterapeuttiopiskelijat, pihan somistaminen jotta oleskelu ulkona olisi mukavampaa ja mahdollisuus syödä ulkona sään salliessa (eli pöytiä ja tuoleja kaivattiin). Ryhmäliikuntaan toivottiin monipuolisuutta ja ”perusjumppia” kuten venyttelyä, niska-hartiajumppaa tai rentoutusta, ja liikuntaa sekä mahdollisuutta kuntosalin käyttöön toivottiin mainostettavan enemmän. OPISKELU JA OPETUSMENETELMÄT Opiskeluun liittyvistä asioista saimme runsaasti palautetta. Kurssien tavoitteet määritelmissä ja käytännössä eivät monen mielestä kohtaa, ja joitakin asioita käsitellään jopa useaan kertaan kun taas toiset aihealueet jäävät hyvinkin vähälle. Tähän ehdotettiin ratkaisuksi esimerkiksi sitä, että kerrottaisiin miksi jokin asia on toista ”tärkeämpi”, tunnin alussa kerrottaisiin mihin kohtaan kurssin tavoitteita kyseisen tunnin sisältö liittyy sekä kysyttäisiin myös opiskelijaryhmältä mitkä kurssin aiheista vaikuttavat heidän mielestään tärkeämmiltä tai vaikeammin sisäistettäviltä. Opetusmetodit jakoivat mielipiteitä – tämä johtunee siitä että ihmiset oppivat asioita eri tavoin, ja yksi tapa ei ole kaikille se paras tapa. Lähiopetuksen väheneminen aiheutti hyvin monelle huolta, ja sitä toivottiin käytettävän opettajien asiantuntemuksen ja tiedon esille tuomiseen sekä keskusteluun ja kyselemiseen, kun taas ryhmätöitä ehdotettiin tehtäviksi ennen tai jälkeen luentojen. Opiskelijat myös tuntevat, että ryhmätöiden purkuun menee liikaa arvokasta luentoaikaa, ja tätä pitäisi jollain keinoin tiivistää. Ryhmätyöt yleensä olivat toisten mielestä hyvä tapa oppia, toisten mielestä huono. Tämä kuitenkin vaikutti liittyvän paljolti ryhmän kokoonpanoon ja sisäiseen dynamiikkaan eikä itse opiskelumenetelmään, ja tähän liittyen monet toivoivatkin ryhmien arvontaa itse valittujen ryhmien sijaan. Tämä vähentäisi ”klikkiytymistä” luokan sisällä sekä opettaisi toimimaan erilaisten persoonien kanssa yhteistyössä. Jotkut mainitsivat kokevansa ryhmätyöskentelyn uuvuttavaksi jos sitä on liikaa, ja pienet ryhmät ovat olleet suuria parempia muun muassa tehtävien jakamisen, tasapuolisuuden ja raportin teon kannalta. Ryhmätyön aiheen pitäisi olla sellainen että siitä voi oikeasti oppia jotain, ja opettajan kommentit ovat erityisen tärkeitä, jotta tieto kyseisestä aiheesta ei jää puutteelliseksi; pelkkä ”Kiitos” esityksen jälkeen ei ole tarpeeksi. Ryhmätyöskentelyn tapaan pbl-työskentely jakoi mielipiteitä. Jos on tarpeeksi aikaa, se toimii oppimismenetelmänä, muuten se vain turhauttaa. Virikkeet eivät ole olleet kaikkien mielestä toimivia, ja niistä on ollut vaikea kehitellä tuotosta. Myös opettajan rooli pbl-työskentelyssä aiheutti kommentteja: opettajan ei pitäisi tuoda omaa käsitystään asiasta liian voimakkaasti esille tuotoksen kehittelyssä, mutta valmiin tuotoksen esittelyssä tarvitaan palautetta. Yleisesti ottaen, ja pienin korjauksin, ryhmä- ja pbl –työskentelyn koettiin kuitenkin olevan mielekkäitä tapoja opiskella. Oppimis-/luentopäiväkirjat tuntuivat aiheuttavan hämmennystä ja turhautumista opiskelijoiden keskuudessa. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on joillakin oppilailla jäänyt välillä viime hetkeen, jolloin se ei palvele tarkoitustaan; tämä kuitenkin johtunee myös osittain oppimispäiväkirjan tarkoituksen epäselvyydestä. Jotkut kuitenkin mainitsivat sen olevan ihan hyvä tapa oppia. Tenttien tilalle toivottiin jotain asian ymmärtämistä paremmin mittaavaa, kuten esseitä, raportteja tai muita lähdepohjaisia tekstejä, ja uudessa opetussuunnitelmassa ollaankin ilmeisesti menossa tähän suuntaan. Monen opiskelijan mielestä tentit tuntuvat mittaavaan enemmänkin sitä, kuinka paljon on oppinut ulkoa, eivätkä kurssikirjat aina ole tuntuneet tukevan aiheen oppimista. Tenttikirjojen yhteyttä luentojen sisältöön ei myöskään ole aina ymmärretty. Sitä saamissamme vastauksissa arvostettiin, että opiskelijoille on annettu mahdollisuuksia valita erilaisten lähteiden ja lähdekirjallisuuden väliltä itselle sopivimpia ja kiinnostavimpia vaihtoehtoja – silti oppimateriaaleihin toivottiin vieläkin enemmän väljyyttä. Vähäiset luennot ovat opiskelijoille erittäin tärkeitä. Opettajien kokemus ja tieto välittyvät juuri lähiopetuksessa, ja käytännön esimerkit luennoilla tekevät asian kiinnostavammaksi ja helpottavat ymmärtämistä. Teorian ja käsitteiden avaamista oppitunneilla toivottiin enemmän. Myös sekä opiskelijoiden keskinäisen kanssakäymisen että opettajan ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen koettiin olevan merkittävä osa oppimista, ja mahdollisuus kysyä ja keskustella oppitunnin aiheista on monelle opiskelijalle tärkeää. Monotoninen luennointi ja PowerPoint –sulkeiset eivät kuitenkaan useiden opiskelijoiden mielestä edistä oppimista, päinvastoin. Muutamat opiskelijat toivat esiin sen, että projektien yhteistyökumppanit tuntuvat olevan paljolti varhaiskasvatuksen tai lapsi- ja nuorisotyön edustajia, ja tähän toivottiin monipuolisuutta. Projektien suunnittelu ja tarkoituksenmukaisuus sai jonkin verran kritiikkiä, ja mieluummin tehtäisiin yksi pitempään kestävä projekti motivoituneen kumppanin kanssa, kuin ”väkisin väännetty” lyhyt projekti haluttoman yhteistyökumppanin kanssa. Projektityöskentelyn kerrottiin kuitenkin olevan enimmäkseen mielekästä sekä hyvä tapa oppia käytännön työskentelyä. Harjoitteluista mainittiin muutamassa vastauksessa, esimerkiksi harjoittelupaikkojen hankkiminen koettiin vaikeaksi informaation huonon kulun vuoksi. Toivottiinkin enemmän tilaisuuksia hankkia harjoittelupaikka itse sen sijaan että pitäisi hakea paikkoja koulun järjestelmien kautta. Tiedot mahdollisista harjoittelupaikoista tulisi pitää ajantasaisina. Viiden viikon harjoittelujakso tuntuu olevan opiskelijoiden mielestä liian lyhyt työelämään orientoitumisen, työmenetelmien oppimisen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta. Eräät opiskelijat mainitsivat myös, että joihinkin mahdollisiin harjoittelupaikkoihin on vaikea päästä näin lyhyille jaksoille. Harjoittelukoordinaattorin toivottiin olevan läheisemmässä kanssakäymisessä mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa, ja ehdotettiin hänelle annettavan mahdollisuus verkostoitua alueen toimijoiden kanssa paremmin. Näin hän kykenisi ohjaamaan opiskelijoita paremmin sopivan harjoittelupaikan valinnassa. Saimme myös ehdotuksen, että harjoittelukoordinaattori voisi olla vastuussa harjoittelun väliohjaus- ja purkupäivien sisällön suunnittelusta; näin ohjauksen laatu olisi tasaisempaa. OPETTAJIEN TOIMINTA Joillakin kursseilla on useita opettajia, ja tämä näyttää aiheuttavan hämmennystä opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijoista tuntuu, että opettajille ei ole aina selvää kuka opettaa mitäkin, ja joitakin kurssin asioita saatetaan käydä läpi useasti kun taas toiset asiat jäävät täysin huomiotta. Toivottiin opettajien saavan enemmän aikaa tuntien suunnitteluun sekä opetuksen koordinointiin usean opettajan kesken. Olisi myös hyvä tietää tehtävien, projektien, tenttien tms. ohjeistukset, vaatimukset ja palautuspäivät jo kurssin alussa – näistä opiskelijat ovat usein saaneet erilaista tietoa saman kurssin opettajilta, eikä aina ole edes ollut selvää, kenelle mitäkin palautetaan ja kuka tuotoksia arvioi. Arviointikriteeritkin ovat jääneet useille opiskelijoille epäselviksi. Tehtävänantojen ja ohjeistuksien toivottiin myös olevan selkeämpiä yhdenmukaisuuden lisäksi; epäselvät ohjeistukset aiheuttavat vastaajien mukaan mm. motivaation laskua, stressiä ja epävarmuutta. Uusi opetussuunnitelmakin on näyttänyt opiskelijoiden mielestä aiheuttavan vaikeuksia opettajille ja siksi myös epäselvyyttä opetukseen; tämän opiskelijat myös tuntuvat ymmärtävän, vaikka muutaman vastaajan mielestä hokema ”tämä OPS on aivan uusi, joten te olette vähän kuin tällainen koekaniini-luokka” on alkanut tuntua suorastaan tekosyyltä. Vastausten perusteella monet opiskelijat tuntevat opetuksen laadun vaihtelevan suurestikin eri opettajien välillä. Jotkut opettajat ovat vaikuttaneet suorastaan kyllästyneiltä opettamiseen, kun taas toisten opettajien innostuneisuutta, positiivisuutta, asiallisuutta, ammattitaitoisuutta sekä osallistamista kehuttiin kovastikin. Erikseen oli mainittu seuraavia asioita: muutamien opettajien tenttikysymysten muotoilu on ollut niin epäselvää, että on ollut vaikea tai jopa mahdoton ymmärtää mitä kysytään. Joku opettajista ei halua käyttää Optimaa, muutamilta on mahdoton saada vastausta sähköposteihin ja eräiden opettajien opetukseen ja/tai oppimateriaaleihin toivotaan selkeytymistä. Positiivista palautetta tuli siitä, että joidenkin opettajien diat ym. oppimateriaali on ollut jo ennen oppituntia Optimassa, negatiivista taas siitä, että muutamien opettajien vastaavaa materiaalia ei ehkä ole edes vielä kurssin loppuun mennessä löytynyt sieltä. Osa luennoista ei joidenkin opiskelijoiden mielestä tunnu vastaavan SoleOpsin kurssisuunnitelmaa tai kurssin tavoitteita, ja muutamat opiskelijat näkevät SoleOpsin kurssisuunnitelmat ympäripyöreinä ja vaikeasti ymmärrettävinä. Käytännön toteutus ei ole aina vastannut toteutussuunnitelmasta syntynyttä kuvaa, ja uuden opetussuunnitelman kurssit vaikuttavat opiskelijoista sisällöllisesti sekavilta. Opetukseen toivottiin myös entistä voimakkaammin mukaan työelämän näkökulmia ja tarpeita. HOPSien rakentamiseen liittyvä kysymys (”Oletko saanut tarpeeksi tukea oman HOPSisi rakentamiseen?”) aiheutti vastauksissa suurimman hajonnan. Jotkut opiskelijat kertoivat rakentaneensa HOPSinsa itse, saamatta siihen ollenkaan tai lähes ollenkaan apua, jotkut kertoivat saaneensa kaiken tarvitsemansa avun HOPSin suunnittelussa. Muutamille opiskelijoille HOPSin rakentaminen on ollut hyvin vierasta ja vaikeaa.